Oman muotoinen koti

Yli tuhannella alle 25-vuotiaalla helsinkiläisellä ei nyt ole kotia. Oman muotoinen koti –projekti etsii muotoilun menetelmin uusia ratkaisuja nuorten asunnottomuuteen.

Muotoilun sanotaan loistavan viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa. Nuorten asunnottomuus on juuri sellainen. Sitä ei kannata eikä synnytä kukaan. Ilman omaa kotia eläminen vaikeuttaa sitoutumista asioihin, ihmisiin tai omaan tulevaisuuteen. Asunnottomuus kasvattaa luottohäiriöitä ja terveysongelmia. Silti asunnottomien nuorten määrä vain kasvaa. Asuntoa tarvitseva nuori jää helposti toimenpiteiden ja viranomaisten väliin. Ratkaisu löytyy kokeilemalla ja systeemin logiikkaa muuttamalla.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, Toimivan kaupungin, Nuorisoasuntoliiton ja Alkuasuntojen yhteinen tavoitteena on, että vuonna 2018 jokaisella nuorella on koti. Projektille haetaan nyt tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Oman muotoinen koti -työnimellä kulkevassa projektissa kehitetään uusia ratkaisuja nuorten asumiseen yhdessä nuorten kanssa. Oman muotoinen koti selvittää muotoilun keinoin, miten tyhjät tilat vääntyvät nuorten asumiskäyttöön ja miten nuorisoasumisen kautta parannetaan koko lähiympäristöä.

Projektitiimi

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
Miki Mielonen

Nuorisoasuntoliitto ja Alkuasunnot Oy

Toimiva kaupunki
Pablo Riquelme



Projektin vaiheet

Oman muotoinen koti –hankkeessa ongelma on varsin konkreettinen. Helsingissä on yli tuhat alle 25-vuotiasta nuorta vailla vakituista asuntoa. Pyrkimyksenä on rakentaa uusia pysyviä toimintatapoja, jotka auttavat nuorten asunnottomuuden ratkaisemisessa. Tavoitteena on, että jokaisella helsinkiläisellä nuorella on mahdollisuus omaan kotiin 2018 mennessä.

Koska ongelma on mutkikas, se täytyy ratkaista yhdessä. Oman muotoinen koti –hanke kutsuu kaikki nuorten asunnottomuuden kanssa työskentelevät toimijat yhteen. Nuorisoasiainkeskuksen lisäksi ongelmaa ovat ratkaisemassa Nuorisoasuntoliitto, Y-Säätiö sekä Helsingin kaupungin eri virastot. Asiaa pohditaan yhdessä ja tietoa jaetaan.

Muotoilun rooli tässä hankkeessa on etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja kokeilujen ja testaamisen kautta. Prototypoinnin kautta päästään kiinni ongelmaan eri näkökulmista. Iso rooli on myös nuorilla itsellään. Nuoret ovat mukana kehittämässä uusia tapoja toimia nuorten asunnottomuuden ratkaisemiseksi.

Oman muotoinen koti on hanke, jossa muodostuu uusia tapoja toimia. Hanke jakautuu neljään osa-alueeseen. Hankkeessa kaikki toimenpiteet rakentuvat alkuvaiheessa kokeilujen ympärille.

1. Nuorten ilmiöt ja ryhmät

Ensin täytyy ymmärtää mistä nuorten asunnottomuudessa oikein on kyse. Hyödynnetään tutkimustietoa ja haastatellaan nuoria sekä nuorten kanssa toimivia. Nuorten ajatushautomossa syntyy uusia ideoita ja vaihtoehtoja asumiseen liittyen.

2. Kaupunki ja kumppanit

Miten kaupunki yhdessä yksityisten toimijoiden, yhteisöjen ja kolmannen sektorin kanssa voi ratkoa nuorten asunnottomuutta? Tähän vaiheeseen kuuluu useat kokeilut: yhteisöllisen asumisen pilotit Helsingin asunnot oy:n kanssa sekä kaupungin tyhjien tilojen väliaikaiskäytön ja tyhjän toimistokiinteistön asuinkäyttöön muuttamisen pilotit.

3. Vaikuttaminen

Hanke pyrkii nostamaan nuorten asunnottomuuskysymyksen laajempaan tietoisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun kansanedustajille ja muille vaikuttajille yhdessä nuorten kanssa.

4. Tiedon kerääminen

Miten muissa kaupungeissa ja maailmalla on ratkaistu nuorten asumisen ongelmia?

2 Havainnointi

 
 

    Oman muotoinen koti -hankkeessa nuorten ajatushautomo on nuorten oma ääni. 

    ”Mua motivoi tunne oikeasta vaikuttamisesta että jotain saadaan aikaan ja nuoria kuullaan oikeasti. Eikä olla vaan pelkkänä somisteena.”

    Ensimmäisessä tapaamisessa oli kymmenen 15-22-vuotiasta nuorta eri puolilta kaupunkia. Nuorten puheissa tuli esille nuorten huoli siitä, otetaanko heidät vakavasti. Vakuutimme, että juuri he ja muut nuoret ovat avainasemassa hankkeessamme ja vain yhdessä voimme onnistua uusien nuorten asumiseen liittyvien mallien luomisessa.

    ”Kaupungin kämppä on vaikea saada, asuminen on kallista ja osa ei tule enää toimeen vanhempiensa kanssa. Ei ole enää mitään menetettävää -asenne.”

    Syitä yksittäisen nuoret hankalaan asumistilanteeseen on useita ja yleisesti ottaen niitä on aivan liikaa. Nuoret tunnistavat syitä helposti. Kaveripiiristä löytyy laajasti niin hyviä kuin huonojakin esimerkkejä siitä, kuinka asuntoasiat ovat ratkenneet.

    ”Vain välittämällä asiat voivat muuttua.”

    Nuorten mielessä ei ole palkka tai raha, kun he miettivät syitään ryhmässä mukana olemiselle. He toivat vahvasti esille halunsa auttaa muita nuoria. Osa toivoi löytävänsä ratkaisun omaankin asuntopulmaansa hankkeen kautta.

    ”Hyvä ilmapiiri.”

    Ei kukaan halua olla mukana vapaaehtoisesti missään, jos tekeminen ei ole kivaa tai tunnelma ei ole innostava. Nuorille tärkeää on myös kokemus, jota he uskovat hankkeemme aikana tehtävistä asumiskokeiluista saavansa.

    Oman muotoinen koti –hanke etsii uusia ratkaisuja alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuuteen Helsingissä. 

    Havainnointi ja taustatyö auttoivat hahmottamaan työstettäväksi valittua ongelmaa entisestään. Kaupunkimuotoilijan ja muun työryhmän ideointia ohjasivat muun muassa seuraavat ajatukset:

    - Jättimäiseen rakenteelliseen ongelmaan ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua.

    - Mukaan tarvitaan monta tekijää yli organisaatiorajojen.

    - Tavoitteena ei ole luoda uutta prosessia vaan muuttaa toimintakulttuuria ja rakenteita.

    - Halutaan luoda uusia tapoja toimia.

    Nuorisoasunnottomuuteen haluttiin lähteä etsimään useita keskenään vaihtoehtoisia ratkaisuja kokeilujen ja testaamisen kautta. Kaupunkimuotoilijan rooli on juuri kokeilun mukaan tuominen ja erilaisten toimintamallien ideointi sekä rakentaminen. Muotoilijan tehtävänä on ymmärtää riippuvuussuhteet, taustavaikuttajat, totutut mallit, muutoksen esteet, käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet. Uusia ratkaisuja löytyy, kun systeemin logiikkaa muuttaa esimerkiksi kokeilujen avulla.

    Kokeiluun perustuva projekti ei ole monellekaan organisaatiolle helppo, eikä varsinkaan usein hierarkiselle ja jäykälle kaupungin virastolle. Tämä johtuu muun muassa seuraavista seikoista:

    - Kokeiluun tarvitaan rohkeutta ja epävarmuuden sietokykyä.

    - Kokeilun on oltava helppoa ja turvallista.

    - Kokeilujen valmistelu ja valmiuden rakentelu vie aikaa.

    - Kokeilut vaativat vahvaa sitoutumista ja selkeää omistajuutta.

    Oman muotoisella kodilla on selkeä kotipesä Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa, jonka toimintakulttuuri on ihanteellinen kokeiluun pohjautuvalle hankkeelle.

    - Organisaatio toimii jatkuvasti nuorten kanssa: sosiaalisuus ja epävarmuuden sietokyky ovat sisäänrakennettuja ominaisuuksia.

    - Organisaation johto on hyvin sitoutunut sekä ongelman ratkaisemiseen että kokeilujen hyödyntämiseen: hankkeeseen on varattu työntekijöiden aikaa.

    - Organisaatiolta löytyy luontaista empatiaa ja halua asiakasymmärrykseen eli nuorten vakavasti ottamiseen ja kuuntelemiseen.

    - Organisaatio on erittäin rohkea ja aktiivinen kumppanien hakija: mukaan saatiin laaja ja sitoutunut toimijoiden verkosto.

    Ideoinnilla oli siis erittäin suotuisat lähtökohdat asenneilmapiirin ja työkulttuurin puolesta. Kuten monissa kaupungin hankkeissa, rahoitus saadaan tai sitä voidaan hakea vasta ideointivaiheen jälkeen. Oman muotoisessa kodissa budjetti varmistui vasta joulukuussa 2014, joten ideointia ja suunnittelua tehtiin vailla varmuutta rahoituksesta.

    Keskeiset ideat, joiden pohjalta tarkempaa suunnitelmaa lähdettiin tekemään, olivat:

    - Unohdetaan suuri rakenteellinen ongelma ja kokeillaan pienempiä ratkaisumalleja.

    - Kuunnellaan nuoria ja otetaan heidät vakavasti.

    - Todistetaan kokeilujen avulla eri organisaatioille, että muutosten tekeminen ei ole vaikeaa.

    - Nostetaan teemaa julkiseen keskusteluun kokeilujen avulla. 

    Oman muotoisen kodin toimintasuunnitelma perustuu viiteen kokeiluun, joista kolme ensimmäistä käynnistyvät vuoden 2015 aikana.

    1) Kaupungin vuokra-asunnoista vastaavan Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kanssa aloitetaan nuorten yhteisöasumisen kokeilu, kun tyhjillään oleva huoneisto muutetaan asumiskäyttöön. Liiketilojen ja muiden tyhjien tilojen muuttaminen nuorten yhteisöasumisen käyttöön etenee vaiheittain.

    2) Nuorisoasiainkeskuksen kesätoimintakeskuksessa Vartiosaaressa testataan uutta kausiasumisen muotoa. Siinä yhdistetään vaikeassa tilanteessa olevien nuorten asuminen, töiden opinnollistaminen ja harrastaminen. Nuoret työskentelevät kesätoimintakeskuksessa ja asuvat kesän Vartiosaaressa. Työ on osa heidän opintojaan Stadin ammattiopistossa.

    3) Käynnistetään vanhusten ja nuorten yhteisasumisen kokeiluja. Uutta nuorten ja vanhusten asumismuotoa on suunniteltu yhdessä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ja Helsingin Diakoniaopiston kanssa. Tavoitteena on löytää ensimmäisen vuoden aikana 30 asunnottomalle nuorelle oma koti.

    Kaupunkimuotoilija on mukana suunnitelman jokaisessa osassa sekä uusien toimintatapojen etsijänä että kokonaisuuden hahmottajana. Muotoilun menetelmiä käytetään myös nuorten kanssa toteutettavassa yhteissuunnittelussa: ratkaisuja tyhjien tilojen asumiskäyttöön muuttamiseen ja lähiympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen mietitään yhdessä nuorten kanssa.

    Kaksi vielä ideoinnissa olevaa kokeilua päivitetään tälle sivulle projektin edetessä. Viiden kokeilun lisäksi Oman muotoinen koti on mukana erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi:

    - 13.4. Laiturilla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämillä kaupunkisuunnittelumessuilla Oman muotoinen koti -työpaja nuorille

    - 8.–15.8. Our House -lähiöasumisen festivaali pääkaupunkiseudulla

    - 3.–13.9. Helsinki Design Week -tapahtumissa

    - 17.10. Asunnottomien yö -tapahtumassa

    5 Testaus

    Keväällä 2015 Oman muotoisen kodin kolme ensimmäistä kokeilua ovat juuri pyörähtämässä käyntiin. Testauksen tuloksia päivitetään tälle sivulle projektin edetessä. Varsinaisten kokeilujen lisäksi hankkeessa on jatkuvasti testattu myös muita asioita, kuten yhteissuunnittelua nuorten kanssa, kumppaniverkoston toimintaa sekä ongelman kuvantamista ja havainnollistamista.

    6 Toteutus ja opit

     
     

      Oman muotoinen koti on siirtymässä kokeilujen osalta toteutusvaiheeseen keväällä 2015. Kokeilujen toteutuksesta ja opeista kerromme tällä sivulla laajemmin projektin edetessä.

      Yhteissuunnittelu nuorten kanssa käynnistettiin keväällä 2015 ja sitä on jatkettu kaupunkimuotoilijan johdolla tiiviiseen tahtiin. Nuorten osallistuminen on ollut aktiivista kun heille selvisi, että heidät todellakin otetaan hankkeessa vakavasti mutta osallistuminen on silti hauskaa. Luonnollisesti aina on pidettävä mielessä, kuinka paljon sitoutumista nuorilta voi pyytää ja odottaa.

      Organisaatioiden yhteistyön kannalta voidaan jo nyt sanoa, että käänteentekevää oli kun Helsingin nuorisoasiainkeskuksen aloitteellisella työllä saatiin ensimmäistä kertaa suuri joukko nuorisoasumisen kanssa työskenteleviä tahoja saman pöydän ääreen. Kokeilukulttuuriin suhtauduttiin lähtökohtaisesti positiivisesti ja jo ensimmäinen kokous osoitti, että muutosten tekeminen ei ole niin vaikeaa kuin ennalta olisi voinut arvella.Oman muotoinen koti on lähtenyt onnistuneesti liikkeelle myös tavoitteessaan havainnollistaa ongelmaa. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Toimiva kaupunki, Nuorisoasuntoliittoja Y-säätiö ovat lausuneet tavoitteensa julki ja julkistaneet myös ensimmäiset kolme kokeilua. Hanke toimii myös sosiaalisessa mediassa ja on saanut ongelmalle näkyvyyttä myös mediassa.

      - Oman muotoisen kodin tiedote 9.4.2015

      - Oman muotoisen kodin Facebook-sivu

      - Oman muotoinen koti Radio Helsingissä

      - Oman muotoinen koti Helsinki Design Weeklyssä

      - Oman muotoinen koti HS:ssa

      - Radio Ylen aikainen: tiistaina 26.5. klo. 11.40 - 11.50

      Hankkeen opit päivittyvät etenemisen myötä. Keväällä 2015 voidaan sanoa seuraavaa:

      - Kokeiluun tarvitaan rohkeutta toimia, epävarmuuden sietokykyä ja uskallusta epäonnistua.

      - Suuria ongelmia voi lähteä ratkaisemaan pienin askelin, jolloin kokeilu on helppoa ja turvallista.

      - Kokeilujen valmistelu ja verkostojen rakentaminen vie aikaa: toiminta saattaa käynnistyä vasta pitkän ajan kuluttua ideoinnista.

      - Verkostomainen toiminta vaatii yhteydenpitoa ja aktiivista viestintää: tahot sitoutuvat sitä paremmin mitä enemmän hankkeesta tietävät.

      - Organisaation kulttuuri ja hankkeen selkeä johtajuus mahdollistavat onnistuneen toiminnan: Helsingin nuorisoasiainkeskuksen hiljattain tehty suunnantarkistus ja kyky empatiaan ovat olennaisesti auttaneet Oman muotoisen kodin etenemistä.

      Sulje

      Kommentit

      Kommentit

      comments powered by Disqus