Siisti työmaa

Katu auki? Työmaa edessä? Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran Siisti työmaa tähtää katu- ja puistotyömaiden siisteyteen ja yleisilmeen kohentamiseen.

Kaupunkiympäristössä rakennetaan kaiken aikaa. Työmaiden kunto ja siisteys vaikuttavat merkittävästi kokemukseemme lähiympäristöstä. Siisti työmaa on Staran Kaupunkitekniikan rakentamisen projekti, joka starttasi helmikuussa 2014. Se tähtää työmaiden siisteyteen ja yleisilmeen kohentamiseen. Kaupunkimuotoilijan tehtävänä on edistää sekä asukkaat, työntekijät että kaupungin toiminnan huomioivaa käyttäjälähtöistä suunnittelua työmailla.

Stara hoitaa ja kunnostaa kaupungin katuja ja puistoja sekä korjaa niihin liittyvää kaupunkitekniikkaa. Staran työ näkyy lukuisilla isoilla ja pienillä työmailla ympäri kaupunkia, koko ajan. Staran tyypillinen työmaa on varsin epätyypillinen: kesto voi olla pitkä ja lyhyt, sijainti keskellä vilkasta liikennettä tai syrjässä kaupungin laidalla. Työmaalla voi olla yksi tai monta tilaajaa ja muodostavat yhtenäisen alueen tai ovat hajanaisia. Työmailla työskentelevät Staran omat työntekijät ja yksityiset urakoitsijat. Työn kohteena voi olla kokonainen uusi kaupunginosa, pieni kadunpätkä tai vaikka vain viemärisaneeraus.

Katu- ja puistotyömaihin liittyy Helsingissä isoja haasteita. Helsinki on tiheästi rakennettu kaupunki, jonka kadut täyttyvät ruuhka-aikoina. Talvi pakkasineen on epäotollista työmaa-aikaa, joten suotuisin rakennuskausi on keväästä syksyyn.

Siisti työmaa -projektin tavoitteena on, että kaikki Staran katu- ja puistotyömaat toteutetaan hankkeen aikana uusittavan työmaaohjeen mukaan. Siistit työmaat ovat paitsi turvallisempia työmaita sekä työntekijöille että kaupunkilaisille, hyvin suunniteltuna ne ovat myös edullisia toteuttaa. Lopputuloksena on parempi kaupunkiympäristö meille kaikille. 

Projektitiimi

Stara
Ari Luoto
Hannu Halkola
Juha M. Lahti
Jukka Kurko
Päivi Seikkula

Toimiva kaupunki
Mikko Kutvonen



Projektin vaiheet

1 Ongelma

Katu auki ja työmaa edessä?

 
 

    Harmittaa taatusti, kun taas on revitty kadut auki ja työmaa-aidat sotkevat päivittäistä reittiämme. Työmaiden kunto ja siisteys vaikuttavat merkittävästi kokemukseemme lähiympäristöstä. Kaupunki ei kuitenkaan ole koskaan valmis ja kaupunkiympäristössä rakennetaan kaiken aikaa.

    Siisti työmaa –projektin ongelma on, kuinka suunnitella työmaat siten, että työmaakäytänteitä voidaan sujuvoittaa sekä saadaan lisättyä yleistä työmaasiisteyttä.

    Entä miltä projekti näyttää alkumetreillä? Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään hahmottamaan mistä Staran rakennustyömailla oikein on kyse. Muotoilun kielellä pyrimme siis asiakasymmärryksen muodostamiseen.

    Siisti työmaa -projekti käynnistyy vierailuilla työmailla. Nämä työmaasafarit ovat tutkimusmatkoja, joissa pyritään ymmärtämään kuntatekniikan arkea ja sen ongelmia. Työmaavierailujen yhteydessä kerätään tietoja päivittäisestä tekemisestä, toimintamalleista ja työmaakäytänteistä. Tärkeää on havainnoida ja kuunnella tuotantopäälliköitä. Tehtävänä on, että näiden työmaasafarien myötä voidaan hahmottaa tarkempi rajaus varsinaiseen ongelmaan liittyen.

    Vaikka projektille on suunnitelma olemassa ja meillä on hahmotettuna miten etenemme, on tärkeää miettiä suunnitelmaa suhteessa aitoon ympäristöön ja työmaaolosuhteisiin. Tyypillinen työmaa on varsin epätyypillinen suunnittelukohde johtuen esim. vaihtelevasta kestosta ja sijainnista. Ymmärtämällä ihmisiä, motiiveja ja käyttöyhteyksiä aidoissa ympäristöissä, voidaan luoda hyvä perusta myöhemmälle kehitystyölle.

    2 Havainnointi

     
     
     
     
     
     
     
     
     

      Millaisia Staran työmaat oikein ovat? Paras ymmärrys työmaiden arjesta syntyy, kun käy paikan päällä tutustumassa. Niinpä lähdimme työmaasafarille eli kierrokselle Staran työmaille. Kaupunkimuotoilijalle oli kiinnostavaa kokea käytännössä mitä kaikkea kaupungin rakentamiseen ja ylläpitoon sisältyy ja mitä työssä on huomioitava.

      Työmaasafareilla tärkein oppi oli ymmärtää, että työmaat eivät ole omia yksinäisiä saarekkeitaan, vaan liittyvät koko kaupungin kehittämiseen. Stara eli Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu vastaa rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan palveluista. Staran kaupunkitekniikan rakentamisen osaston tehtävänä puolestaan on vastata kaupungin katujen, puistojen, torien, aukioiden, vesihuoltolinjojen ja leikkipaikkojen rakentamisesta tilaajan – eli käytännössä usein Helsingin rakennusviraston - toimeksiannosta. Kaupunkitekniikan rakentaminen on Helsingissä jaettu kolmeen alueeseen: läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen alueeseen. Työmaasafareilla konkretisoitui se, että rakentamiseen liittyy aina iso joukko sidosryhmiä. On se, joka tilaa työn, on insinöörisuunnittelutoimisto, käytännön työn toteuttaja ja eri urakoitsijat. Lisäksi ollaan sidoksissa julkisen hankintaprosessin kiemuroihin. 

      Kuitenkin työmaakohteet ovat aina yksilöllisiä. Vaikka yhtäläisyyksiä löytyy paljon, työmaata ympäröivä liikenne, kiinteistöt ja muut vaikuttavat päivittäiseen työhön merkittävästi. Työmaalla myös aina sattuu ja tapahtuu ja odottamattomat käänteet kuuluvat asiaan. Siksi työmaatyöskentelyn ennakointi ja vaiheistaminen on vaikeaa.

      Työmaiden pituus, laajuus sekä toiminnan luonne voivat vaihdella kausiluontoisista puistokohteista usean vuoden mittaisiin uudistusrakennuskohteisiin. Tällä hetkellä eri työmailla on käytössä hyvin erilaisia työmaaelementtejä. Ne ovat suoja-aitoja, suojapeittoja ja työmaasta kertovia tauluja. Se mikä valitaan riippuu kohteen iästä, siirreltävyydestä sekä säänkestosta. Staran väki on myös taitava soveltamaan. Monissa työmaakohteissa hyödynnetään jo muotoiluajattelua ja käyttäjän näkökulmaa. Huomasin, että joillain työmaakohteilla käyttäjälähtöisiä innovaatioita hyödynnetään jo nyt jokapäiväisen työskentelyn apuna.

      Työmaasafarit vahvistivat ajatustani siitä, että kaupunkimuotoilijalle ensisijaisen tärkeää on havainnoida ihmisten arkea ja hahmottaa kussakin projektissa käyttäjän näkökulma ja eri sidosryhmien suhteet siihen. Ihmisten omaan elämään tutustuminen rakentaa myös luottamusta yhteisen projektien eri osapuolille. Arjen havainnointi auttaa suunnittelijaa myös käytännössä – miten käyttäjien ymmärrys sisällytetään suunnittelutyöhön. Empaattinen uteliaisuus on muotoilijalle tärkeä työkalu kaupungeissa. Aidon asiakasymmärryksen kautta suunnittelija pääsee eroon oman kokemusmaailman yleistyksistä.

      Tärkeä ohje - suunnittelijat ja kaupunkien kanssa projekteja tekevät: menkää tutustumaan kohteeseen paikan päälle!

      Projekti lähti siitä, että työmaiden toimintaa haluttiin sujuvoittaa ja ulkoista ilmettä kohentaa. Ketterästi toteutettu tutustumis- ja havainnointijakso työmailla sekä Staran kaupunkitekniikan rakentamisyksikössä auttoi tarkentamaan tätä ideaa. Havaintojen pohjalta määrittyi myös projektin yhteinen teema/visio: "Kohti sujuvampia ja siistimpiä työmaita" Se kiteyttää perusajatuksen siitä, että projektissa pyritään luomaan jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen pohjautuva kulttuuri.

      Kaupunkimuotoilijan tehtävä tämänkaltaisissa hankkeissa on tunnistaa, missä ja miten muotoilua voisi hyödyntää. Usein valmista toimeksiantoa ei ole, vaan se rakennetaan havainnointivaiheen myötä. Siistin työmaan havainnoinnin pohjalta esiin nousi tarve kasvattaa sekä organisaation sisäistä ymmärrystä että asiakasymmärrystä. Tarve kumpusi etenkin kolmesta tekijästä:

      1. Stara on organisaationa monitahoinen ja jokaiseen työmaahan liittyy myös lukuisia ulkoisia toimijoita tilaajista urakoitsijoihin. Jotta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen hyöty, pitää olla mahdollisimman kokonaisvaltainen ymmärrys.

      2. Kaupunkilaisten mielikuva työmaista on enemmänkin arjen hankaloittaja kuin sujuvuuden lisääjä, eikä Staran rakentamisyksiköllä ole käytäntöjä keskusteluun kaupunkilaisten kanssa.

      3. Toimintamallien jalkauttaminen, ideoiden kerääminen, hiljaisen tiedon kartoittaminen sekä soveltaminen ja organisaation sisäinen vuoropuhelu ovat resurssi- ja kulttuurikysymyksiä.

      Ymmärryksen lisäämiseksi ideoitiin niin sanottu kenttäneuvosto. Sen haluttiin yhdistävän kaikki Staran rakentamisen yksiköt ja lisäävän keskustelua sekä oppimisen mahdollisuuksia tuotantoyksiköiden välillä. Kenttäneuvoston haluttiin toimivan vapaamuotoisena ja keskinäistä luottamusta rakentavana ryhmänä.

      Havainnoinnin perusteella tunnistettiin myös kolme yhtenäisen ja vastuullisen kaupunkirakentamisen edelläkävijän tunnusmerkkiä. Nämä tunnusmerkit poimittiin Siistin työmaan osaksi ja päätettiin lähteä tutkimaan niiden kehittämistä. Tunnusmerkit ovat:

      1. Tunnistettava työmaailme

      2. Sujuvat työmaakäytänteet

      3. Toiminnalliset työmaaelementit

      Stara lähti rohkeasti kokeilemaan muotoilun lähestymistapaa oikeassa työympäristössä. Siistiin työmaahan valittiin kolme pilottikohdetta, joissa sovelletaan kokeilevia työmenetelmiä ja käyttäjäosallisuutta sekä haetaan kaupunkilaisten luontevaa kohtaamista. Pilottikohteiksi valikoituivat Vartiokylänlahden tulvavallityömaa sekä työmaat Puistolan Sapilastiellä ja Lauttasaaressa.

      Ideointivaiheessa pohdittiin myös tapoja asiakasymmärryksen eli Siistin työmaan tapauksessa kaupunkilaisten kuuntelemisen lisäämiseen. Tavoitteeksi asetettiin kokeilut työmailla sekä erilaisten käyttäjäryhmien kokemusten kerääminen. Asiakasymmärryksen lisäksi tunnistettiin tarve myös työmaiden kokonaisprosessin ymmärryksen kasvattamiseen, ja sovittiin että kokonaisuutta tullaan tarkastelemaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

      Ideoinnin aikana sovittiin myös toteutettavaksi työmaan ulkoisen ilmeen opas, joka tulee tukemaan työmaatoiminnan ohjausta.

      Ideat pähkinänkuoressa:

      - Kenttäneuvosto sisäisen ymmärryksen lisääjänä

      - Matalan kynnyksen kokeilut pilottikohteissa

      - Kaupunkilaisten kokemusten kerääminen ja soveltaminen kokeiluiksi

      - Työmaan prosessinhallinnan tarkastelu eri sidosryhmien kanssa

      - Työmaan ulkoisen ilmeen opas 

      Siistin työmaan käyttäjälähtöisiin menetelmiin ja yhteisuunnitteluun perustuvan muotoiluprojektin työsuunnitelma on elossa. Suunnitelmaa tarkennetaan jatkuvasti suhteessa ympäristöön ja työmaaolosuhteisiin - tyypillistä työmaata on lähes mahdoton määritellä.

      Staran sisäisen ymmärryksen lisäämisen ja hyvien käytäntöjen jalkauttamisen avuksi perustettu kenttäneuvosto laitettiin ketterästi pystyyn. Neuvoston osalta suunnitelma oli yksinkertainen: foorumi avoimelle keskustelulle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle. Organisaatioon haluttiin rakentaa keskusteleva, vapaamuotoinen kohtaamispaikka, jossa asioita käsitellään ilman asialistoja tai puheenjohtajaa. Tavoitteena on havainnollistaa uusia aikaansaannoksia mahdollisimman konkreettisesti, ja synnyttää toimintaa esimerkkien kautta. Neuvoston työskentelyssä kokeillaan muotoilun ajattelutapaa ja työkaluvalikoimaa ensimmäistä kertaa Staran kaupunkirakentamisen kehittämisessä.

      Muiden toimien osalta valmisteltiin vuodeksi 2015 muotoiluvetoinen toimintasuunnitelma, joka etenkin pilottikohteiden osalta joustaa työmaiden aikataulujen mukaisesti. Lauttasaaren ja Puistolan työmaiden toimet lisätään suunnitelmaan kun niiden sisällöt ja aikataulut ovat määrittyneet.

      Osallistava työmaakävely Vuosaaressa: Päätettiin järjestää työmaakävely Vartiokylänlahden tulvavallityömaalla. Tavoitteena on kokeilla uutta toimintamallia ja samalla kerätä asukkaiden näkökulmia esimerkiksi kulkureiteistä, opastamisesta ja työmaaviestinnästä. Tavoitteeksi asetettiin myös keskustelu työmaan roolista lähiseudun asukkaiden arjessa.

      Toimijoiden kohtaaminen: Päätettiin järjestää eri toimijoita yhteen kokoava foorumi, jossa tarkastellaan työmaan kokonaisprosessia ja pohditaan, miten työmaiden toimintaa voisi jouhevoittaa.

      Helsinki-päivän työmaatutustuminen: Päätettiin avata työmaatoimintaa kaupunkilaisille Helsinki-päivänä. Tavoitteena on tehdä työtä ymmärrettäväksi ja kokeilla uusia toimintatapoja.

      Kaupunkilaiskartoitus: Päätettiin kartoittaa kaupunkilaisryhmien kokemuksia sekä ideoita ja testata niitä käytännössä Helsinki Design Weekin aikana. Tavoitteena on kontaktoida ryhmiä ulkoilijoista ja pyöräilijöistä lastenvaunujen kanssa liikkuviin.

      Siistin työmaan testauspaikkoina toimivat etenkin kolme pilottikohdetta: Vartiokylänlahden tulvavallityömaa sekä työmaat Puistolan Sapilastiellä ja Lauttasaaressa. Ensimmäinen testaus toteutettiin Vartiokylänlahden työmaalla 23.3.2015. Puistolan ja Lauttasaaren kokeiluja suunnitellaan työmaiden etenemisen mukaan ja testeistä kerrotaan tällä sivulla.

      Vartiokylänlahden tulvavallityömaa

      Vartiokylänlahden tulvavallityömaalla järjestetty työmaakävely houkutti paikalle kolmisenkymmentä kaupunkilaista, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä starttina. Tavoitteena oli kokeilla uutta toimintamallia ja samalla kerätä asukkaiden näkökulmia työmaiden toimivuuteen.

      Staran omat kokemukset työmaakävelystä olivat positiiviset ja niitä pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan myös jatkossa. Kaupunkilaiset kokivat tilaisuuden antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. Kävelylle osallistujia kiinnosti työmaaliikenteen lisäksi alueen luontoarvojen huomoiminen.

      Lue lisää työmaakävelystä: http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/stara/osallistava-tyomaakavely-saa-jatkoa

      Vartiokylänlahdessa toteutetaan myös muita työmaan ulkoiseen ilmeeseen liittyviä kokeiluja. Työmaalla kokeillaan muun muassa uudenlaisia aitatyyppejä ja kiinnitetään erityistä huomiota työmaaelementtien käyttöön. Tämän lisäksi kokeillaan esimerkiksi varastointiin, säilyttämiseen ja työmaalueeen rajaukseen liittyviä käytäntöjä. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat myös turvallisuuteen, samoin kuin työmaan huolella mietitty opastus ja kulkureitit.

      6 Toteutus ja opit

       
       

        Siisti työmaa tähtää sujuvampiin ja siistimpiin työmaihin. Kaupunkimuotoilijan tehtävä on ollut tukea tavoitteeseen pääsyä muotoilun keinoin. Hankkeeseen on perehdytty, sitä on havainnoitu sekä tutkittu ja lähestymistavaksi on valittu käyttäjälähtöiset menetelmät sekä yhteissuunnittelu. Työmaita on tarkasteltu osana kokonaisuutta, jossa on mahdollista kehittyä kokeilujen kautta.

        Tyypillistä työmaata ei olekaan, sillä työmaiden kestot, aikataulut, mittaluokat ja sijainnit vaihtelevat suuresti. Muotoilun avulla voidaan kuitenkin tunnistaa toimintamalleja ja luoda keskenään hyvin erilaisille työmaille mahdollisuuksia kehittyä. Ihmisiä, motiiveja ja käyttöyhteyksiä ymmärtämällä luodaan perustaa myöhemmälle kehitystyölle.

        Kaupunkimuotoilija on painottanut työssään erityisesti kolmea asiaa:

        1) Asioiden kokonaisvaltainen ja systeeminen tarkastelu

        2) Loppukäyttäjän näkökulma

        3) Monialainen näkökulma

        Siistissä työmaassa kaupunkimuotoilijan työn kannalta olennaista on ollut luottamuksen rakentaminen. Tuotantolähtöiseen organisaatioon otettiin ensi kertaa muotoilun asiantuntija ja molemminpuolisen ymmärryksen rakentaminen oli välttämätöntä. Jotta tunnistaa organisaatioissa olevat väylät ja mahdolliset esteet, on hankittava syvä ymmärrys toimintakulttuurista. Työmaita tarkastellessa olennaista on ymmärtää esimerkiksi eri sidosryhmien kuten tilaajaviranomaisen ja urakoitsijan rooli sekä hankintalain merkitys.

        Luottamuksen lisäksi keskeistä on ollut kokonaisuuden hallinta. Kun yhdellä työmaalla tehdään kokeiluja, organisaatiossa tarvitaan kykyä tunnistaa miten muut toiminnot voivat kokeilusta hyötyä. On nähtävä miten kokeilut linkittyvät laajempaan kokonaisuuteen ja miten kokeilujen avulla voidaan johtaa uusia toimintamalleja sekä hakea pysyviä hyötyjä. Kaupunkimuotoilijan kokemus on, että on olennaisen tärkeää saada keskustelu auki myös ylimmän johdon kanssa: kestävät ratkaisut ja aito vaikuttavuus syntyvät kun muotoiluvetoinen toiminta yhdistyy organisaation omaan strategiaan ja sitä kautta kaupungin strategiaan.

        Sulje

        Kommentit

        Kommentit

        comments powered by Disqus