Uusia suomalaisia - voiko muotoilu auttaa?

28.10.2015

Designmuseon Designillassa keskusteltiin turvapaikanhakijoiden elämän parantemisesta muotoilun avulla. Designiltaan oli kutsuttu joukko muotoilijoita sekä turvapaikanhakijoiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Keskustelutilaisuudessa Uusia suomalaisia – voiko muotoilu auttaa? pohdittiin käsitystä suomalaisuudesta, koettiin tarvetta yhteisöllisyyden lisäämiseksi sekä nähtiin palvelumuotoilun mahdollisuudet turvapaikkahakijoiden elinolojen parantamiseksi. Konkreettisina esimerkkeinä kuultiin muotoilun opiskelijoiden tuoreista projekteista aiheeseen liittyen.

Keskustelutilaisuutta moderoivat Toimivasta kaupungista muotoilijat Pablo Riquelme ja Laura Euro. Puhujiksi oli kutsuttu arkkitehti Marco Steinberg, toimitusjohtaja Tino Singh, sosiaalipäällikkö Jaana Myhrberg, vastaava ohjaaja Marisel Soto-Godoy SPR:stä ja opiskelija Alex Baer. Keskustelun moderoijat totesivat alkuun, että ihmiset tarvitsevat apua. Monilla muotoilijoilla on halu vaikuttaa, mutta samalla epätietoisuus siitä, mitä voidaan tehdä.

̶ Suomalaisessa keskustelussa unohdetaan usein historia ja se että Suomi on nuori kansa, summasi arkkitehti Marco Steinberg nykytilannetta ̶ Samalla unohtuu, että aivan äskettäin olimme itse erittäin köyhiä. Nopea kehitys ei jättänyt tilaa erilaisuudelle. Sotienjälkeisessä poliittisessa kulttuurissa luotiin hymyilevän konsensuksen myytti, ja jatkossa ollaan kärsitty auktoriteettitraumasta. Suomen historia on huikea menestystarina, mutta huominen ei rakennu samoilla eväillä.

Marisel Soto-Godoy Suomen Punaisesta Rististä kertoi vastaanottokeskusten rumasta arjesta, jossa palveluita ei ole tarjolla, eikä yksityisyyttä. Elämä on täysin pysähtynyttä. Hän toivoi taiteen ja muotoilun tekevän turvapaikanhakijan arjesta kauniimpaa. Toimitusjohtaja Tino Singhin mukaan koko turvapaikanhakuprosessi tulisi muotoilla uudestaan, ihmislähtöiseksi ja tasa-arvoiseksi. Kauniaisten kaupungissa kotouttamiseen on jo tartuttu palvelumuotoilun keinoin ja kokemukset ovat olleet hyviä ̶ kertoi Jaana Myhrberg ̶ Ihmisillä on ollut valtava halu auttaa.

Haasteeseen on tartuttu muuallakin. Lahjoitukset.fi nettipalvelun kautta voidaan ohjata lahjoituksia vastaanottokeskuksille. Muotoiluoppilaitokset ovat vastanneet haasteeseen opiskelijoiden uusilla konsepteilla ja tutkimushankkeilla. Tilaisuudessa muun muassa opiskelija Alex Baer Lahden muotoiluinstituutista kertoi opinnäytetyöstään, jossa hän pyrkii tilasuunnittelun avulla rauhoittamaan vastaanottokeskusta ja osallistamaan naapurustoa sen toimintaan.

Aalto-yliopistossa tehdään parhaillaan äitiyspakkausta muistuttavaa Tervetuloa –pakkausta turvapaikanhakijoille: http://arts.aalto.fi/fi/current/news/2015-10-12/

Keskustelussa todettiin, että tasa-arvolla ei voi olla rajoja. Suomessakin tasa-arvo tulisi "muotoilla" uusiksi. Yhteisöllisyyttä tulisi lisätä ja muotoilun tehtäväksi nähtiin vahvasti äänen antaminen apua tarvitseville. Aikoinaan muotoilijat muotoilivat suomalaisen identiteetin ja kulttuurin, nyt pitäisi jo olla ratkaisuja siihen, miten autetaan uusia suomalaisia. Muotoilijan tehtävä on myös tehdä näkyväksi se, mitä nyt tapahtuu. Ihmetystä yleisössä herätti ajatus, että Suomeen tulee puoli stadionillista ihmisiä ja koko maa menee siitä sekaisin.

Kaivattiin positiivisia skenaarioita mediassa kerrottujen negatiivisten skenaarioiden rinnalle.

Eilisessä keskustelussa oli ilo huomata, miten innostuneesti korkeakoulut ja nuoret muotoilijat ovat tähän haasteeseen lähteneet vastaamaan, toteaa tiedottaja Päivi Balomenos Designmuseosta.

Designilta keräsi kaikkiaan yli 700 muotoilusta kiinnostunutta kävijää.